Tontti

Itsellänihän on ollut jossakin vaiheessa haaveena koti, jossa olisi riittävän iso piha tuottamaan osittaisen omavaraistalouden kasvikunnan tuotteita. Sittemmin olen ymmärtänyt, että tämä on vain kaunis haave, vapaa-ajalla haluan tehdä niin paljon muutakin, kuin pelkkää puutarhan hoitoa.

Saimme siis tonttiarvonnassa tontin, jonka koko on 459 neliömetriä. Kunnon kasvimaata ei siis ole tälle kaupunkitontille toteutumassa. Jostakin on aina tingittävä kaava-alueelle rakentaessa, isoa omaa tonttia edullisesti keskelle ydinkeskustaa ei taida olla saatavissa. Jos haluaa asunnon mahdollisimman läheltä kaupunkia (mutta kuitenkin riittävän lähelle luontoa) ei voi olettaa tonttikokojen olevan kovin suureellisia.

Tässä tontissa on kuitenkin myös hyviä puolia. Siihen saa lapselle leikkitilaa ja koko perheelle oleskelutilaa, mutta varsinaisesti hoidettava pinta-ala jää pieneksi, jolloin muille kuin pihanhoito aktiviteeteille jää aikaa. Tämä on myös meille tärkeää, koska muutkin aktiviteetit ovat osa arkeamme. 

Pihaan mahtuu kuitenkin myös vihannesten kasvatus laatikoita, joiden avulla voin aloittaa pienimuotoista kasvisten viljelyä kesäaikaan yhdessä lapsen kanssa. Mies on luvannut nikkaroida ne vaikka jo tänä kesänä keskelle työmaatamme, jotta pääsemme juniorin kanssa porkkanan kasvatukseen. 

Talon yhteyteen tulee iso ja mukava terassialue, jonka aita yhdessä talon mallin ja sijoittelun kanssa antaa mukavaa suojaa talon asukkaille. Eli vaikka naapurit ovat lähellä, myös omaa rauhaa pihalla on mahdollista saada.

Tonttivalinnassa itselläni painoivat edellä mainittujen asioiden lisäksi myös kulkuyhteydet. Kovin syrjässä oleva isompi tontti vaatisi perheeseen useamman auton, enkä itse koe sitä järkeväksi, jos vain voin asiaan vaikuttaa. Tontin on hyvä mielestäni sijaita alueella, joka mahdollistaa osan kulkemisten tapahtuvan kävellen tai pyöräillen tai ainakin julkisia liikennevälineitä hyödyntäen. 

Aiemmat tontit ovat vaihdelleet kooltaan melkoisestikin, suurin taisi olla kolme kertaa nykyisen kokoinen. Itseäni on eniten viehättänyt edellisen omakotitalomme tontti, joka oli samaa suuruusluokkaa tämän nykyisen kanssa. Luotan siis, että tästäkin omasta pikku kaistaleestamme saamme itsellemme viihtyisän kotikolon. 

Talomateriaalin valinta

Hirsitalo, kuinka päädyimme siihen, onko hirsi materiaalina hyvä vaihtoehto?

(Talon Isännän mietteitä alan ammattilaisena)

Useamman omakotitalon jo aikaisemmin rakentaneina voisi luulla uuden talon rakentamisen ja sen runkomateriaalivalinnan olevan meille jo helppoa. Siihen kun lisätään vielä oma yli 25 vuoden kokemukseni alan ammattilaisena (kirvesmies, puuseppä, rakennesuunnittelija), voisi valinnan luulla olevan vieläkin helpompaa. Mutta ei se koskaan ole helppoa, vaikka kyseessä on niinkin pieni kohde kuin omakotitalo.

Talovalintaan ja myös runkoratkaisuun vaikuttaa moni asia, tontti, sen sijainti ja koko, ilmansuunnat, naapuritonttien rakennukset, kaavamääräykset, muut viranomaismääräykset, omat tilatarpeet, kerrosluku, rakentamiseen varattu pääoma, rakentamiseen varattu aika jne. Kaikki nämä ja monet muutkin seikat kun kasataan yhteen, joutuu väistämättä tekemään kompromisseja, kaikkea haluamaansa ei voi saada, ainakaan meidän tapauksessamme.

Alla listattuna joitakin niistä asioista, mitkä lopulta saivat päätymään hirsirungon valintaan, aika arkisia ja teknisiin ominaisuuksiin liittyviä pääosin, ehkä jonkun mielestä tylsiäkin.

Massiivihirsiseinän hyvät ominaisuudet:

• hirsirakenteen helppous ja nopeus, pinnat pintakäsittelyä vaille valmiit sekä sisällä että ulkona
• rakennusfysikaalisesti hyvä ja toimiva valinta, yksiaineinen massiivirakenne, missä ei ole rajapintoja joihin voisi tiivistyä kosteutta
• nykyaikaisena painumattomana lamellihirtenä tiivis, niin kuin ulkovaipan kuuluukin olla
• nollanurkkavaihtoehto, joka sopii moderniin kaupunkirakentamiseen ulkonäöllisesti
• puun kyky sitoa kosteutta ja luovuttaa sitä taas takaisin sisäilmaan, mikä tasaa sisäilman kosteusolosuhteita
• hirsirakennuksen hiilijalanjälki, kun huomioidaan koko rakennuksen elinkaari

Näiden lisäksi puulla ja puupinnoilla uskotaan olevan psykologisia vaikutuksia ihmiseen. Moni ihminen kokee puun pehmeäksi ja miellyttäväksi ja sen uskotaan vähentävän stressiä. Mene ja tiedä, tieteellistä tutkimusta en aiheesta ole nähnyt tai lukenut, mutta jos näin on, on se vain positiivinen lisä tekemäämme valintaan.

Tässä kohtaa moni lukija varmaan ihmettelee, että mihin se hirsirakenteen paras ominaisuus, eli se ”hengittävyys” on listasta unohtunut. Kyllähän se siellä on, ilmaistuna vain niin kuin sen kuuluukin olla, eli kykynä sitoa ja luovuttaa sisäilman kosteutta. Asiasta kiinnostuneita kehotan lukemaan vaikka alla olevasta linkistä TTY:n rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan lyhyen ja selventävän kirjoituksen aiheesta. Varmasti pidempiäkin ja perusteellisempiakin kirjoituksia löytyy, mutta tässä yksi lyhyt esimerkki.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/rakentaminen/hengittävyys-on-epäselvää-markkinapuhetta-rakennusfysiikan-professori-ei-käyttäisi-sanaa-lainkaan-1.170803 

Rakennesuunnittelijana koen tietysti tässä kohtaa velvollisuudekseni mainita myös niitä muutamia heikkouksia, joita hirsiseinästäkin valitettavasti löytyy. Tarkemmin en niitäkään ala selittelemään, vaan asiasta enemmän kiinnostuneita kehotan lukemaan aiheesta lisää kirjallisuudesta ja tutkimuksista, ja mielellään puolettomista sellaisista ja tietysti tieteellisiin faktoihin perustuvista.

Massiivihirsiseinän ”heikkoudet”.

• huono u-arvo ilman lisäeristystä
• kevyenä materiaalina huono ääneneristävyys ilman lisäeristystä
• homehtumisherkkyys, vaatii suoja-aineiden käyttöä

Tässä pieni johdatus ”hirren” maailmaan näin ammattilaisen silmin.

Matkalla kohti omaa kotia

Olemme yli nelikymppinen pariskunta, joka oli jo päättänyt useampien talon rakennusprojektien jälkeen siirtyä elämään kahden aikuisen kaupunkilaiselämää. Vaan toisin kävi. Vajaa viisi vuotta sitten saimme tietää, että meille oli syntymässä kauan odotettu lapsi, juuri kun olimme myyneet aiemman omakotitalomme ja vaihtaneet asuinkaupunkia ja hankkineet kodin keskustasta. 

Aluksi jäimme asumaan keskelle kaupunkia, josta olimme asuntomme hankkineet ennen tietoa tulevasta lapsesta. Se tuntui siinä kohtaa helpolta ratkaisulta, koska elämä oli muuttumassa oleellisesti kaikilta muilta osin. Aluksi valinta olikin ihan toimiva, kun työpaikat ja kaikki muu oleellinen oli lyhyiden välimatkojen päässä. Lapsen kasvaessa alkoi kuitenkin käydä selväksi, että haluaisimme muuttaa alueelle, josta löytyisi luontoa pienen ihmisen tutkittavaksi, leikkikavereita ja lapselle tärkeät asiat olisivat järkevien etäisyyksien päässä toisistaan.

Haimme jo yhden kerran tonttia Tampereen kaupungilta lapsen syntymän jälkeen, mutta tuolloin onni ei meitä suosinut. Päätimme kuitenkin muutaman vuoden päästä kokeilla uudelleen ”ihan huviksemme” ja yllätykseksemme saimme kuin saimmekin tontin. Tässä kohtaa emme enää halunneet perääntyä, nyt aika oli oikea tämän hankkeen toteuttamiselle. Talo Onnin tarina sai alkunsa.

Mikä tässä rakennusprojektissa sitten on erilaista aiempiin verrattuna? Aiemmat kotimme on tehty omin hartiavoimin, jopa puut on omin käsin kaadettu metsästä. Tällä kertaa kuitenkin päätimme toteuttaa hankkeen talopaketin avulla, koska elämäntilanteemme on oleellisesti muuttunut sitten viime kerran. Emme halua, että projekti vie koko vapaa-ajan, vaan muillekin asioille täytyy olla aikaa. Talopaketti tehdään ulkopuolisin voimin säältä suojaan ja siitä jatkamme sen itse valmiiksi. Erilaisen projektista tekee myös se, että tällä kertaa sinne muuttaa kolmihenkinen perhe kahden sijaan. Talon on tarkoitus olla hyvä kasvualusta luonnollisine ympäristöineen pikku taimelle. 

Koska emme ole puutarhaihmisiä ja pidämme sujuvasta arjesta, meille sopii hyvin kohde kaupunkilähiössä pienellä tontilla. Saamme kuitenkin tässä ympäristössä toteutettua tärkeimmät toiveemme: oman kodin omalla pihalla, luonnonläheisyyden sekä turvallisen ja miellyttävän kasvuympäristön lapsellemme.

Tästä tarina siis alkaa. Tervetuloa mukaan seuraamaan matkaamme!